Joopa joo. Juostiin sitten Tiinan kanssa kaikki Joensuun housukaupat ja sovitin ainakin sadat farkut ja löytyihän sieltä loppujen lopuksi mustat varmarit mitkä peräti istu ihan hyvin. Joten ostin ne ja muokkailin paidan kuosiinsa. Piti tehdä vähän muotolaskoksia sinne sun tänne, mutta ihan suhtkoht istuva siitä tuli. Ei tullut vaan otettua kunnon kuvaa siitä. Tuo silkki ei kyllä anna yhtään anteeksi ei ommellessa eikä kyllä käytettäessäkään. Paljastaa kaikki mahdolliset ompelu ja kuosittelu virheet ja on liukasta, ettei meinaa käsissä pysyä ja sitten pahin käytössä, rypistyy niin helposti. Tuo ei ollut sitten mikään imetysmalli, joten imettäessä piti nostaa ylös ja siinä jos sitä sattui pitämään rytyllään, niin siinähän ne rytyt sitten oli.
Miun ryhti on kyllä näköjään luuhistunut... ei mulla oikeesti ole noin rankkaa miltä näyttää...
No tässä sitten meijän Iivarin juhlatamineet. Päätin kuitenkin hurauttaa uuden liivipuvun pojalle. J-P kävi hakemassa kankaat ja hyvät kankaat osas mulle tuodakkin. Siinä siis luonnonvalkoinen talonpoikaispaita puuvilla-pellava sekotteesta ja liivi + housut pellavasta. Tuota nauhaa olin ostanut siihen jo aikaisemmin tekemääni pukuun housun kiristysnauhaksi. Mutta päätinkin käyttää sen tähän ja ei ollut yhtään milliä liian paljoa sitä, mutta eipä jäänyt yhtään puuttumaankaan. Eli kerrankin tuurillaan sattu just nappiin. Ja nyt tuli oikeankokoinenkin kun oli poika käsillä, josta mittailla mittoja. Piirsin kaavatkin nyt sopivista vaatteista. Sopivista vaatteista puheen ollen meneevät muuten vaatteet hurjaa vauhtia pieneksi.... Mulla on jo laatikko mihin laitan sitä mukaan pienet vaatteet. Että hyvin poika kasvaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti