Synnytysripulia...

Perjantaina veistokurssin (josta muuten tehtiin juttu pogostaan) jälkeen jäätiin äitin ja Elinan luokse yöksi. Yöllä kahden aikaan heräsin hirvittävään vatsakipuun. Ylämahaan koski vietävästi ja se säteili selkäänkin ja tuntui ettei saa kunnolla happea... Vaikeroin sen kanssa ja sitten vatsakin meni ihan löysälle, ihan vesilinjalle asti. Se oli selvää vatsatautia mutta vähän mietitytti kun ne kivut oli niin rytmikkäitä tuli säännöllisesti tietyn välein ja sitten taas hetkeksi helpotti....
Herkkä uniset Äiti ja J-P nukkuvat, äitin pikku kämpässä, täyttä häkää vaikka ravasin vessassa ja vaikeroin ja yritin juuva piimää ym....
No sittenkun nää kevyt unisetkin aamulla heräsivät niin ne luki netistä miten synnytys alkaa ripulilla... Niin sittenhän se oli selvä diagnoosi, etten mie ymmärrä, että ne on supistuksia, että se ei ole mikään vatsatauti vaan alkava synnytys. Se oli kieltämättä hämärää kun äiti ja Elina oikein otti kellosta aikaa kun ne vatsakivut (+ oksennus) tuli 8 minuutin välein. Melkein jo itekkin uskoin. Koska toisaaltaan olen aina reagoinut kovaan kipuun oksentamalla.
Ihmeen hyvin päästiin, kertaakaan pysähtymättä Tikkalaan hurauttamaan ja siinä se päivän aikaan varmistu sekin, että vatsatauti se on kun mikään ei pysynyt sisällä... eipä sitten auttanut muu kun vaikeroida ja yrittää pysyä hengissä... Illan mittaan aloin saamaan jo pikku torkkuja nukutuksi. Yöllä alko sitten riivaamaan levottomat ja kauhean kipeät jalat, sen edelleen jatkuvan vatsakivun lisäksi... Ja taas itseään herkkä unisena pitävä Juhis makas keskellä sänkyä kun härski silli kun mie ravasin vessassa, yritin juoda jotain ja ja kävin suihkussakin... että se siitä herkkäunisuudesta.
Ja vieläkään ei ole synnytys alkanut vaikka tämä synnytysripuli on nyt tässä jo käyty läpi...

Ja näin syntyi hoitonurkkaus...

Alun perin meillä ei ollut tarkoitusta tehdä mitään erityistä hoitopöytää tai muuta, mutta sitten meillä hajos pakastin, ja piti ostaa uusi, eikä uusia pakastimia saa pitää pihalla kun niissä on joku kaasu. Joten jouduttiin tuomaan se sisälle ja mullistamaan meidän pienen mökin järjestys uusiksi. Mutta jos ei mitään muuta iloa pakastimesta sisällä niin saatiimpa ainakin siitä hoitopöytä ja sen ympärille tällainen ihan oma pikku soppi vaaville.

Nuo kaksi hyllyä oli varastossa, maalasin vain ne ja sitten tein tuollaisen vaippapussin. Olen saanut tädin mieheltä monta, monta vuotta sitten kirjastosta poistokirjana ostetun ”ompele tenavien tamineet” kirjan, niin siinä oli tehty tuon tyyppinen vaippapussi, sitä mukaillen tein sitten oman version. Se kirja on muutenkin hyvä, siinä on vauvojen/pikkulasten vaatteiden peruskaavoja, niin voi sieltä vähän katsoa mittoja ja kuositella niistä kaavoista mitä haluaa. Teinkin jo sellasta pellava juhlapukua, mutta se on kesken kun ei Joensuun kaupungista löydy raidallista pellavaa…

Sitten yhtenä päivänä silittelin harsovaipat ja taittelin ne valmiiksi... :) ei mulla tylsää meinaa olla, teinpähän senkin jo valmiiksi. Meinataan siis käyttää kestovaippoja, ainakin vielä tässä vaiheessa meinataan :)

 

Kehdossa muuten näkyy ihana uusi peitto. Se on Kyllikin tekemä ja on tosi nätti ja käy kun nakutettu tuohon kehtoon.

Tuosta edellisestä vatsakuvasta alkaa muuten olla jo kuukausi… ei tunnu, että maha olisi mitenkään hirveen erikoisesti kasvanut, mutta kun katsoo nyt otettuja valokuvia, niin kehitys on valtava.

Pitää vielä tässä ilmeisesti kasvatella massua, kun ei halua asukki vielä poiskaan tulla. Toisaaltaan ei mitään kiirettä, voin vielä nauttia näistä raskauspäivistä ja J-P:n huomiosta :)

 Kevät talvi on niin kaunista aikaa, vielä näkyy hyvin ikkunoistakin, että ei ole vielä yhtään liikaa tullut tänä talvena lunta

 Pontus ja Katan lampaat nauttii keväästä

 Just muuten otin banaani kakun uunista ja huomenna ajattelin paistaa pullaa, laskiaispullaa.
Että nyt huomenna viimeistään kannattais tulla kylään :)

Lanttukukkoa ja kehdon keinutusta

 Viimein on kehto nukkujaa vaille valmis.

 Ite on sanottava, että hieno tuli ja päädyissä on todella hienot loimut.

Ja J-P:n koristeveistolla tekemä hieno signeeraus pohjassa :)

Kukkoilua....
Niin, tehtiin lanttukukko, josta tuli aika iso, kuten kuvasta huomaa. Piti laittaa pellille, että pysty nostamaan uuniin. Sitten se oli eilisen päivää uunissa ja ai, että tuli makosta...

Odotusta

... Ei voi muuta sanoa kun, että kova on vauvan odotus... Joka päivä odottaa, että joko jo tänään, vaikkakin tiedän hyvin, että laskettuun aikaan on vielä 4 viikkoa, ja hyvin todennäköistä on ettei synny ennen laskettua aikaa... Mutta silti sitä vaan odottaa ja näkee unta joka yö vauvasta :)
Mutta se on varmaan sitä luonnollista valmistautumista vauvan syntymään. Pidän ihteni realistina ja säästän suursiivousta vielä parinviikon päähän. Haluan että sitten on oikein siistiä kun tulee vauvan kanssa kotiin.
Olen miettinyt, kun mitä lähemmäksi laskettua aikaa tulee niin se huoli siitä vauvasta muuttuu. Ja yhdestä oppaasta löytykin ihan sanat sille tunteelle. "alkuraskauden kohdistamaton epävarmuus muuttuu huoleksi lapsen hyvin voinnista" se oli just se miltä tuntuu ja miten se epävarmuuden ja huolen tunne muuttuu.

Miun maha on ollu kokoajan pitkä ja leveä, ettei se ole ollut niin pyöreä, mutta nyt se on alkanut pyöristyä. Ja napa on ihan muodoton :) 

Tein vaaville tälläisen hiiren, jonka piti olla nalle, mutta siitä tuli hiiri. Se on soiva, siellä sisällä on soittorasia, joka soittaa LOVE STOREA.

 Tänään olen tän aamupäivän hikoillut täällä sisällä. Tuli lämmitettyä liikaa eilen.
Juhis toi jo eilen illalla mulle täks päivää puita valmiiks, mutta kun se alko yöllä uuni antamaan lämpöä, niin tuli jo melkosen lämmin... Aamulla juhis kantoi puut pois, ei luottanut minuuun, ettenkö tänään olis lämmittäny :) Mutta on mulla sentään joku tuntoaisti vielä jäljellä, vaikka lämmöstä tykkäänkin. Ulko-oven vieressä on nimittäin lämpö 28... eli mitä on uunin vieressä keittiössä???
Niin täällä sisällä olen kyhnöttänyt, koska liimasin häämekkoon strasseja. Pesulassa oli irronnut varmaan joku 300 strassia. Niidenkin liimaamisessa meni aamupäivä ja niskat jumiin. Miten jaksoin silloin pari vuotta sitten liimata koko kuvion yhtenä päivänä, koska siinä on kaiken kaikkiaan yli 1000 strassia.